Historia

Pörssitalon historiaa

Helsingin Kluuviin, Yksisarvisen kortteliin vuonna 1912 nousseella Pörssitalolla on takanaan värikäs historia. Komea kivilinna on vuosien varrella todistanut niin Suomen historian merkittävimpiä hetkiä kuin liike-elämän ja ravintolakulttuurin kehitystäkin.

Pörssikauppa alkoi Suomessa 1860-luvulla. Aluksi Pörssin toiminta oli epäsäännöllistä eikä vakituista kokoontumispaikkaa ollut. Ennen omia tiloja pörssi-istuntoja pidettiin Helsingissä muun muassa Ritarihuoneella ja nykyisen kaupungintalon itäpäädyssä sijainneessa hotelli Kleinehissä.

Kauppias Julius Tallberg ja kauppaneuvos Viktor Ek ostivat yhdessä muutaman muun liikemiehen kanssa vuonna 1907 Fabianinkadulta tontin Pörssitaloa varten. Talon suunnittelijaksi valittiin arkkitehti Lars Sonck. Rakennusta pidetään yhtenä Sonckin onnistuneimmista töistä ja eräänä 1900-luvun suomalaisen jugend-arkkitehtuurin vaikuttavimmista edustajista.

Ainostaan jäsenille tarkoitetun Pörssiklubin lisäksi rakennuksessa on aina ollut muutakin ravintolatoimintaa. Pörssitaloon avattiin heti perustamisvuonna Grand Restaurant Börs, jota ruvettiin tuttavallisesti kutsumaan Pörssiksi. Pörssissä järjestettiin vuosien varrella satoja juhlia, joista historiallisesti kiinnostavimpiin kuuluu maasta karkotetun P.E. Svinhufvudin Siperiasta paluun kunniaksi vietetty kansalaisjuhla, joka pidettiin itsenäisyyden kynnyksellä vuonna 1917.

Grand Restaurant Börs oli kaupungin korkeatasoisimpia ravintoloita. Börsissä järjestettiin kabareita,konsertteja ja muita esityksiä. Siellä juhlivat silmäätekevät ja kaupungin seurapiirit. Vuoden 1917 jälkeen kabareet ja taitelijoiden esitykset tulivat vähitellen mahdottomiksi korkean huviveron ja kieltolain vuoksi, mutta 1920-luvulla ravintolaelämä alkoi taas kukoistaa.

Pörssissä kestittiin myös kuninkaallisia ja muita arvovieraita

Esimerkiksi vuonna 1925 koko Helsinki hullaantui, kun Ruotsin kuningas Kustaa V teki Suomeen valtiovierailun. Presidentti Lauri Kristian Relanderin isännöimä vierailu oli todellinen tapaus ja juhlatanssiaiset järjestettiin tietysti Pörssissä. Seurapiirirouvat ja neidit olivat teettäneet asunsa salongeissa tai tilanneet ne ulkomailta asti. Vaikka pääsyliput loppuivatkin kesken, tanssiaiset olivat menestys – ruokalajit olivat aistikkaan hienostuneita ja Helsingin seurapiiriväki tanssi kolmeen asti aamulla.

Grand Restaurant Börs toimi vuoteen 1938, jolloin se avattiin omistajanvaihdoksen jälkeen Adlon -nimisenä. Ravintola Adlon piti pitkään yllä entisen Pörssin mainetta Helsingin tasokkaimpiin kuuluvana ruoka- ja viihderavintolana.Adlon oli suosittu filmauspaikka, jossa 1930-, 1940- ja 1950-luvuilla kuvattiin muun muassa Suomi-filmin elokuvia. Jussi-gaala pidettiin ravintolassa peräti 27 kertaa. 1973 palkittiin – tosin poissaolevana – Marlon Brando parhaana ulkomaisena elokuvanäyttelijänä.

Adlonin maineikkaimpia tapahtumia olivat teatteritanssiaiset, jotka pidettiin peräti 35 kertaa. Aina tammikuun toisena lauantaina pidetyn tilaisuuden lipuista melkein tapeltiin. Teatteritanssiaisissa oli aina huippuohjelmaa – esiintyjinä ovat olleet vuosin varrella muun muassa Karita Mattila ja Matti Salminen.

Tanssiaisten perinteisiin kuului myös Pentti Siimeksen ja Elina Pohjanpään pitämä keskiyön osteribaari. Osterit lennätettiin aina päiväntuoreina suoraan Pariisista. Arpoja oli myymässä usein itse Tauno Palo, joka jakoi myös käsisuudelmia naisvieraille. Ostereista, illalliskorteista ja arvoista saaduilla tuloilla rahoitettiin Munkkiniemessä sijaitsevan näyttelijäkoti Thalian Torpan rakentamista. Adlonin teatteritanssiaisia muistellaan kaiholla vielä tänäkin päivänä.

1960-luvun lopulla Adlon esitteli helsinkiläisille jotakin aivan uutta: ravintolashowt

Esimerkiksi Marjatta Leppänen esiintyi Adlonissa vuodesta 1968 lähtien viitenätoista peräkkäisenä syksynä. Show-esitysten ensi-illat olivat aikansa tapauksia – julkkisparaateja, joissa paikalle saapuneet juorutoimittajat ja valokuvaajat suorastaan jahtasivat tunnettuja kasvoja.

1976 Adlon siirtyi Satu Tiivolan johtamalle Vuoristo Yhtiöt Oy:lle ja ravintola korjattiin ja uudistettiin Lars Sonckin luomaa alkuperäistä henkeä mahdollisimman tarkasti seuraten. Korjaustyön yhteydessä alunperin kabinetteina toimineitten tilojen paikalle avattiin unkarilaisravintola Egri ja ranskalaishenkinen Petit Paris. Iltaisin oli edelleen tarjolla korkeatasoista kotimaista viihdeohjelmaa.

Vuonna 1986 uusi omistaja, ruotsalainen sijoitusyhtiö, muutti ravintolan Café Adlon -nimiseksi, nuorille aikuisille tarkoitetuksi yökerhoksi ja diskoksi. Kun paikan suosio kymmenisen vuotta myöhemmin hiipui, Adlon siirtyi Arctia Oy:lle ja se avattiin laajan kunnostustyön jälkeen korkeatasoisena à la carte -ravintolana.

Nykyään ravintola kuuluu Royal Ravintolat Oy:lle

2000-luvulla Pörssitalo vaalii jugendkiinteistön yli 90-vuotiasta perintöä hartaudella – se tunnetaan korkeatasoisena tilausravintolana, jossa järjestetään näyttäviä yritystilaisuuksia, juhlia, vastaanottoja, häitä ja kokouksia.